Miikkulainen Asiasta ja sen vierestä

Kun kaikki on yksityistetty

  • Sandy Springsin verkkosivut. Ihan tavallinen amerikkalaiskaupunki.
    Sandy Springsin verkkosivut. Ihan tavallinen amerikkalaiskaupunki.

Kaupunki Yhdysvalloissa Georgian osavaltiossa yksityisti vuonna 2005 lähes kaikki toimintonsa. Ja nyt, lähes kymmenen vuotta tämän jälkeen, paikalla pyyhkii oikein mainiosti.

Kyseessä on Sandy Springsin kaupunki.

Tämä kuulostaa hienolta mainospuheelta pahamaineiselle ”Yksityistäisin kaiken” -ideologialle, jota usein syystä parjataan ja myös pilkataan.

Suomalaisella mittapuulla sangen markkinauskovainen toverini esitteli tapauksen minulle. Hän pyysi jotakuta ”yksityistämistä periaatteellisesti vastustavaa” repimään kaupungin tarinaa auki. Voisiko kaupungin esimerkki toimia myös Suomessa?

En ole maailman palavasilmäisin sosialisti, mutta Suomessa esiintyvä yksityistämisinto epäilyttää sen verran, että päätin tarttua haasteeseen.

Kaverini linkkaama artikkeli johti libertarismia edistävän Isil-järjestön sivuille. Koska lähde kuulosti aiheeseen hiukan hurmahenkisesti suhtautuvalta, halusin lisää faktoja. Löysin perusteellisen tekstin New York Timesista. Sitä voinee pitää luotettavana lähteenä. Lisäksi keräsin tietoni kaupungin verkkosivuilta, aina niin ihanasta Wikipediasta ja nykyajalle tyypillisesti googlettamalla.

Huomasin, että myös Verkkouutiset on tarttunut aiheeseen. Koska heidän versionsa siteerasi lähdettään, samaa Isil-järjestön artikkelia, sangen kritiikittömästi, päätin laittaa omat pohdintani julkisiksi.

 

Sandy Springsin menestys ei ole myytti

Libertarismi-intoilijoille myönnettäköön, että kaupungin olemassaolo kumoaa väitteen, ettei laajalla yksityistämisellä voitaisi missään oloissa saavuttaa ainakin kohtuullisen hyvää lopputulosta.

Eri asia toki on, onko kukaan tuota koskaan väittänytkään.

Yksityistämistä Suomessa puolustavien argumentti tuntuu olevan, että yksityistäminen tuo olennaisesti julkista tuotantoa paremman tuloksen vähintään suurimmassa osassa olosuhteita ja aloja.

Yritin erotella muutamia tekijöitä, jotka artikkelin perusteella vaikuttaisivat olevan ainakin osasyitä siihen, että yksityistäminen on Sandy Springsissä toiminut, ja mietin voisiko niistä pistää jotain korvan taakse Suomea varten. Tuloksena oli pitkähkö teksti. Jaoin sen kahteen osaan.

Aluksi esittelen Sandy Springsin kaupungin, kerron miten palveluiden yksityistäminen siellä tapahtui, ja ennen kaikkea valotan niitä lähtökohtia, joiden vallitessa palveluiden massiiviseen yksityistämiseen ryhdyttiin.

Toinen osa kertoo yksityiskohtaisemmin siitä, mitä Sandy Springs teki yksityistämisessään oikein. Vedän siinä mietteeni yhteen ja pohdin, missä määrin kaupungin esimerkkiä voi yleistää.

Lukuiloa.

 

Yksityistämisaallon tausta

Aloitetaan kertomalla hiukan kaupungista.

Sandy Springsissä asuu noin 100 000 asukasta, eli se on Suomen mittapuulla kookas paikka. Aiemmin laajempaan alueeseen kuulunut kaupunki päätti ryhtyä omaksi kunnakseen 2005. Kansanäänestyksessä 21. kesäkuuta 2005 peräti 94 prosenttia asukkaista äänesti kunnallisen itsehallinnon puolesta.

Kun kunnan palvelut tämän jälkeen järjestettiin, valikoitui niiden järjestämistavaksi eräänlainen tilaaja-tuottaja-malli. Käytännössä kaikki palvelut poliisia ja palokuntaa lukuun ottamatta ulkoistettiin yksityisille firmoille.

Seuraukset olivat epädramaattisuudessaan dramaattiset.

Kaupungin palkkalistoilla on vain hyvin pieni määrä ihmisiä, mutta muuten yksityistämisaalto ei juuri päällepäin näy. Palvelut tiehuollosta viemäröintiin tai vaikkapa hätäkeskuksiin toimivat kuten ennenkin, vaikka niiden järjestää on itse asiassa yksityinen firma.

Tehokkuus on parantunut, samoin ainakin kaupungin itsensä mukaan myös palveluiden laatu.

 

Mistä lähdettiin liikkeelle?

Tuloksia arvioitaessa on huomioitava kaupungin lähtötilanne.

Kaupungilla oli jo valmiiksi kohtuullisen hyvä infrastruktuuri. Sen palvelut ja toiminnot oli rajattu selviksi kokonaisuuksiksi.

Yksityisten toimijoiden ei siis tarvinnut lähteä tyhjästä, van he saivat pohjata toimensa valmiisiin hienostuneisiin järjestelmiin. Tämä helpotti myös kaupungin taakkaa, ja auttoi heitä tietämään, mitä he tarkalleen tilaavat.

Kaupungin taloustilanne oli myös lähtökohtaisesti hyvä. Yksityistämistä ei siis toteutettu pakon edessä, vaan päätös tehtiin harkiten.

Huomattava on myös paikkakunnan väestörakenne. New York Times kutsuu kaupunkia White Flight -alueeksi. Väki on lähtökohtaisesti suhteellisen hyvin toimentulevaa. Yhteiskunnan kannalta heikko-osaisia tai muuten huollettavia on vähän. Ihmisillä on keskimääräistä yhteiskuntaa paremmat mahdollisuudet pitää huolta itsestään.

Tämä kaikki takaa sen, ettei järjestelmä joudu liian rasituksen alle.

Yksityistämisen aalto toteutettiin vuonna 2005. Se on lopulta vain vähän aikaa sitten. Kymmenen vuotta. Vakuuttava kokeilu toki, mutta väestöön ja sen rakenteeseen liittyvät ongelmat ovat usein hitaasti kasautuvia. Kun lähtötaso on hyvä, eivät ongelmat tule näkyviin hetkessä.

Ympäryskunnat ovat valittaneet joutuvansa hankkeen maksumiehiksi. Aihe on jossain määrin kiistanalainen, mutta ainakin NY Timesin juttu puoltaa väitettä. Muiden kuntien verotulot ovat pienentyneet Sandy Springsin erottauduttua omaksi kaupungikseen.

On kätevää, kun vähempiosaiset ovat muualla. Silloin oma järjestelmä näyttää ongelmattomalta. Testiympäristönä kokonaisuus tosin ei ole mikään helpoin mahdollinen yleistettävä.

 

Ei mikään mallikaupunki

Kirjoitukseni lähtökohta oli kysymys siitä, voisiko Sandy Spingsistä ottaa oppia Suomeen? Tässä vaiheessa on mielestäni selvää, ettei kaupungin oppeja parane soveltaa koko yhteiskuntaan ainakaan innosta kiljahdellen. Suomen ei pidä yrittää työntää heikompiosaisiaan pois kirjanpidosta.

Viimeistä sanaa aiheesta on kuitenkin vaikea antaa.

Kaupungin yksityistämisinto ei ole merkannut sitä, että yksittäiset asukkaat joutuisivat tilaamaan palvelunsa yksilöinä. Tilaaja on edelleen kaupunki. Olennaista on siis vain se, että rahoituspohja on kokonaisuudessaan melko vahva. Tällainen vahvuus voi kuitenkin syntyä monin tavoin.

Edellytys vakaalle taloudelle ei ole tasaisen rikas naapurusto, vaikka se toki auttaakin asiaa.

 

(Kirjoituksen jälkimmäinen osa löytyy täältä)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mielenkiintoinen juttu ja kiihkottomasti kirjoitettu. Kiitos.

Oman kokemukseni mukaan yksityisellä olen useammin asiakas kun taas julkinen puoli suhtautuu minuun hallintoalamaisena. Saadessani yksityisellä kurjaa palvelua, vaihdan toimittajaa. Julkisella tällaista mahdollisuutta ei juuri ole. Samoin yksityinen saa palkkion siitä että olen tyytyväinen asiakas. Julkisella olet kaiken kritiikin yläpuolella.

Se on selvä että yksityistämistä voi myös epäonnistua. Itse ihmettelen Suomessa vallitsevaa vimma yksityistää aina niin suurilla sopimuksilla, ettei kilpailuun voi osallistua kun pari valikoitui korporaatiota. Tanskassa terveydenhuolto perustuu pieniin yhden lääkärin ja yhden hoitsun yksityisklinikoihin, joista potilas saa vapaasti valita. Lasku lähtee kunnalle. Erikoissairaanhoitoa varten on julkiset sairaalat.

Käyttäjän lamiikkula kuva
Lauri Miikkulainen

Kannattaa lukaista kirjoitukseni jälkimmäinen osa. Siinä korostan juuri aidon kilpailun ja tarkkaan mietittjen sopimusten osuutta kilpailutusten onnistumisessa.

Susanna Kaukinen

Nojoo, jos kerran yksittäistapauksiin mennään, niin tutkipa sitten tämäkin.

...

Spain's communist model village

Marinaleda, in impoverished Andalusia, used to suffer terrible hardships. Led by a charismatic mayor, the village declared itself a communist utopia and took farmland to provide for everyone. Could it be the answer to modern capitalism's failings?

<= http://www.theguardian.com/world/2013/oct/20/marin...

Käyttäjän lamiikkula kuva
Lauri Miikkulainen

Kiintoisaa!
En ehdi/ löydä juuri nyt energiaa paneutua tähän syvällisesti, ehkä myöhemmin.
Huomiona silti: Marinaleda on pieni, alle 3000 asukkaan kunta. Kommunistisista utopioista on ennenkin todettu se, että ne toteutuvat helpoimmin juuri pienissä ja tiiviissä yhteisöissä. Tuollainen kylähän on itsessään kuin laajennettu kommuuni.
Mielenkiintoisempaa on pohtia niitä oppitunteja, joita voi siirtää tuosta yhteiskunnan ylätasolle.

Vaivauduin ylipäätään tarttumaan Sandy Springsiin siksi, että heti kärkeen huomautettiin siellä asuvan jopa tuo 100 000 asukasta. Toki tarkemmin katsoen paljastui, että se on silti suhteellisen eristäytynyt yhteisö, mutta kyllä ainakin itseäni kiehtoi miettiä, miksi yksityistäminen toimi siellä, kun niin usein muualla se on epäonnistunut.

Susanna Kaukinen

Jep. Nykyisin tämä seikka kultistisesti kielletään, mutta jokainen täyspäinen ajattelija käsittää yhteisön merkityksen - ja sen - ettei se voi olla liian suuri toimiakseen hyvin.

Susanna Kaukinen

Tossa toinen tonkimisen aihe.

...

Yes, there is an alternative to capitalism: Mondragon shows the way

Why are we told a broken system that creates vast inequality is the only choice? Spain's amazing co-op is living proof otherwise

<= http://www.theguardian.com/commentisfree/2012/jun/...

Susanna Kaukinen

Tosin tämän kohdalla säästyy vaivaa lukemalla tämä blogi:

Kapitalismin valtaaminen osuustoiminnalla:
=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ilmeisesti 6 neliökilometrin ja 9000 asukkaan Kauniainen voisi olla paikka idean kokeilemiselle? :D

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkä yli 1300 km2:n ja yli 17.000 asukkaan Kauhavakin olisi sopinut, ennen kuin kun valtio päätti lakkauttaa sieltä Ilmasotakoulun.

Olavi Mansikka

Mielenkiintoinen kokeilu. kuhan saan aikaa tutustun siihen tarkemmin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten paljon siellä on jouduttu hallintoa lisämään? Täällä Tampereella ainakin kilpailuttamista varten on melkoinen liuta tilaajapäälliköitä ja johtajia ja apulaisjohtajia jne. Lisäksi tarvitaan kalliita ulkopuolisia konsultteja laatukriteerien määrittelemiseen.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Vaikuttaa, ettei Sandy Spingsin tapaus ero kovinkaan paljon Saarijärven käytännöstä. Täällä on vesi- ja viemärilaitos sekä sammakkokankaan jätekeskus eriytetty omiksi yhtiöikseen. Ne ovat kunnallisia yhtiöitä, mutta toimivat kuten yksityiset ainakin.

Ongelmallisia ovat vesiosuuskunnat tai se osa niistä, jotka on rakennettu alueille, joilla ei riittävää väestöpohjaa ole. Niiden ylläpidon tappioiden lopullisena maksajana on kaupunki, eli kaupungin muut asukkaat. Hyötyjiä ei ole ollenkaan, sillä vesi- ja viemärimaksut näissä kohteissa ovat keskimäärään kalliimmat, eikä niistä omillaan toimeen tulevia tule koskaan.

Minusta on jokseenkin sama yksityistetäänkö vai yhtiöitetäänkö joku kaupungin toiminto. Olennaista on, että toiminta kokonaisuutena on järkevää. Sitä se ei monessakaan tapauksessa ainakaan Saarijärvellä ole, vaan kaupungin henkilöstä on paisunut reippaasti yli tarpeen.

Yksittäiset työntekijät ovat varmasti ahkeria, mutta tekevätkö ollenkaan tarpeellisia töitä, sitä on pohdittu aivan liian vähän. Suuri ongelma toimintojen tehostamisessa on, työttömyyden kasvu. Siitä huolimatta ja juuri siksi jokaisessa Suomen kunnassa on tarpeen laatia suunnitelma, jolla yli paisunut henkilöstö puretaan järkevään kokoon.

Jouni Nordman

Saarijärven vasi ja viermäri osuuskunnat taitavat sijaita jotenkin kummasti aina sielä missä ovat kunnanpäättäjien asunto tai mökki. Sillä tapa millä nämä muodostettiin oli kaikkien hallinto tapojen irvikuvia. Sillä niissä kaikki laskelmat olisvat vain 100% liittyviin perusteisia, joka ei toteudu koskaan jos asiaa järjellä mietitään.

Matti Sarmela

Kuntien yksityistämistä kirjoittaja ja kommentoijat tarkastelevat ahtaasta taloudellisesta näkökulmasta. Yksityistäminen on osa prosessia, jossa syntyy uusi globaali, universaali digitaalitekniikkaan perustuva kulttuurijärjestelmä ja kaikki paikalliset rakenteet, kuten kunnat, seurakunnat ja kansalliset valtiot menettävät merkityksensä ja katoavat. Valtiokulttuurin alasajo, kuntien, maakuntien hävittäminen on Suomessakin käynnissä. Paikallisten, kollektiivisten instituutioiden tilalle tulevat yksityiset, ylikansalliset konsernit ja globaalit teknosysteemit, jotka tuottavat kaikkialle maapallolle yhdenmukaisen kaupallisen palvelu-, viihde- ja huumekulttuurin; kansalaisten tekniset välineethän ovat jo samoja kaikissa maailman kolkissa. Näin siirrymme postlokaaliseen kulttuuriin, jossa ei ole jäljellä mitään menneisyyden ja nykyisyyden paikallisista rakenteista eikä yhteisöllisistä arvoista, vain täydellinen taloudellinen kehitys. Jos kiinnostaa, niin lukekaa kirja "Postlokaalinen kulttuuri. Kehityksen fikalisaatio". Se on netissa vapaasti luettavana.

Olavi Mansikka

lyhyesti kun tutkiskelin asiaa totesin olevani yksityistämisen puolella. tietyin reunaehdoin. homma pitää toimia niin että tilaajalla on todella oikeus purkaa sopimus mikäli tavoitteet eivät täyty... ja että turhaa hallintoa puretaan sen jälkeen reippaalla kädelle.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Itse toimiessani kunnallisissa luottamustoimissa törmäsin ongelmaan joka muodostuu kun päättäjinä niin valtuustoissa kun lautakunnissa on oman kunnan palveluksessa olevia. Tällöin monesti asioita katsotaan "sisältäpäin" ja sillä on vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Sanonta "etäältä näkee paremmin" pitää usein paikkansa.

Reijo Siipola

On tietenkin mielenkiintoista tutkia yksittäistäpausta. Mutta jos etsitään vastausta kysymykseen, kumpi on tehokkaampaa kilpailutettu vai ei kilpailutettu talous, yksi valikoitu kaupunki on aineistona liian vähän. Onneksi kysymys on jo kiistattomasti ratkaistu.
Koska se seikka, että kilpailu tehostaa toimintaa, on tiedossa, tulisi pyrkimys asian jatkuvaan kyseenalaistamiseen ilmiönä selvittää, ennen kuin käynnistetään tutkimus toisensa jälkeen jo tiedetyn kumoamiseksi.
Tahdoimmepa tai emme, olemme kansantaloutenakin jo mukana kilpailussa, ja asemamme on huolestuttavasti heikentynyt.

Susanna Kaukinen

Tehostumisen hinta on se, että työväen asemaa huononnetaan. Tää on nähtävissä ihan selkeästi esim Britanniasta. Samoin palvelujen laatu usein heikkenee.

Toinen asia on se, että korporaatiot kiskovat voittoa välistä jota omasta tuotannosta ei tarvitse maksaa.

Kolmas on se, ettei korporaatioiden toimintaa voida valvoa ilman omaa henkilökuntaa, joka sitten pitää maksaa erikseen.

Neljäs pointti on se, että arvokkaat omat palvelut usein annetaan korporaatioille korruption takia pilkkahintaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kyllä mikä tahansa järjestelmä voi toimia, jos kaikki jota se koskee hyväksyvät pelisäännöt ja vieläpä suostuvat mukisematta noudattamaan niitä. Täysliberaalista kommunistiseen.

Elämä vain ei tahdo mennä niin, kuten historia on osoittanut. Yleensä päädytään ennemmin tai (harvoin) myöhemmin siihen, että valtaa alkaa pitää pieni klikki tai jonkinlainen diktaattori. Ja toisinajattelijat vaiennetaan, pahimmillaan väkivalloin. Ja loput on luettavissa historiankirjoista.

En usko että tuossakaan punaniskakaupungissa kaikki sujuu auvoisasti maailman tappiin saakka. Tuskin edes tässä vaiheessa kaupunki on 100% yksimielinen, vaikka auvoista kuvaa halutaankin antaa.

Mielenkiintoinen ilmiö kyllä, siinä missä nuo kommunistikokeilutkin.

jorma Hakkinen

Aivan. Demokratiasta Mahatma Gandhi: "Demokratia on sitä, että heikoimmilla on samat mahdollisuudet kuin vahvoilla. Länsimainen demokratia on sellaisena kuin se nykyään toimii, on laimennettua fasismia. Tosi demokratia ei toteudu 20 miehen voimin, vaan koko kansan voimalla jokaisessa kylässä." Suomessa ei tarvita edes 20 miestä, riittää muutama puoluejohtaja.

On vaikea kuvitella Gandhin demokratiaa tai blogikirjoittajan esimerkkiä nyky-suomalaiseen alamaisajattelun läpitunkemaan hallintojärjestelmään, jonka peruspilarina on Ruotsin vallan aikainen keskusvalta maustettuna tsaarinhallinnon byrokratialla. Vai onko joku kuullut, että päätöksentekoa oltaisiin hajauttamassa niille, joita asia koskee? Päinvastoin, keskittäminen erilaisin verukkein tai "ainoana mahdollisuutena" etenee. Suuri on kaunista suomenmaassa - ainakin meille hallintoalamaisille näin uskotellaan.

Reino Jalas

Historia taustalla on sellainen että aikaisemmin Sandy Springs kuului yhtenä osasena 900.000 asukkaan Fulton Countyyn eli Fultonin piirikuntaan. http://goo.gl/maps/g9Tq6
Fulton Countyyn mukaan kuuluu myös 540.000 asukkaan Atlantan kaupunki.

Etupäässä hyvin ansaitsevien valkoisten asuttama Sandy Springs tunsi että heitä “riistetään”. Hyvistä tuloista maksetut runsaat verodollarit kulkeutuvat piirikunnan muiden alueiden hyväksi.

Kansanäänestyksen 2005 jälkeen tämä entinen Atlantan esikaupunki, Sandy Springs, julistautui itsenäiseksi kaupungiksi. Omaksi kaupungiksi julistautumisen jälkeenkään maantiede ei muuttunut miksikään. Aivan samalla sijainnilla, Atlantan esikaupungissa Sandy Springs on edelleenkin. http://goo.gl/maps/yXlRW
__
“Hän pyysi jotakuta ”yksityistämistä periaatteellisesti vastustavaa”
repimään kaupungin tarinaa auki. Voisiko kaupungin esimerkki toimia
myös Suomessa?”

No enpä kuulu kumpaankaan leiriin. Mutta tietenkin tällainen onnistuisi myös Suomessa. Edellytyksena kuitenkin on että pitää huolella valita oikeat alueet jossa kokeilun laittaa käyntiin.

Esimerkiksi Helsingissä vaikka Tammisalo tai Espoossa 3.000 asukkaan Westendin kaupunginosa. Nuo voisivat julistautua itsenäisiksi kaupungeiksi.

Sen jälkeen ne alkavat ostaa ympäröivällä alueella eli Helsingissä ja Espoossa toimivilta firmoilta kaikki tarvitsemansa tienhoidon ja terveydenhoidon ym. palvelut.

Sandy Springsin hyväpalkkaiselle, valkoiselle virkamiesväelle on runsaasti tarjolla edullista mustaa työvoimaa koko Atlantan alueelta. He mieluusti päivystävät pienellä tuntipalkalla 24/7 periaatteella. Vastaavat nopsasti Springsin asukkaiden palvelukutsuihin, ja lähtevät yölläkin korjaamaan kadulle haljennutta päävesijohtoa.

Tammisalolle tuo halpa musta huoltoporukka tulisi ehkä Itäkeskuksesta. Westendille kenties jostakin Matinkylän ja Suvelan ja muiden halpojan kaupunginosien alueilta, hyvin kilpailutetuilta firmoilta.
__
“Libertarismi-intoilijoille myönnettäköön, että kaupungin olemassaolo
kumoaa väitteen, ettei laajalla yksityistämisellä voitaisi missään oloissa
saavuttaa ainakin kohtuullisen hyvää lopputulosta. “

Minusta taas on tysin selvää että nimenomaan Sandy Springsin tapauksella ei voi lainkaan todistaa suuntaan eikä toiseen.

Springsin juttu ei osoita sitä että kuinka kannattavaa nimenomaan laajamitatinen yksityistäminen olisi. Tuolla Georgian osavaltiossa olisi pitänyt koemielessä yksityistää koko Atlantan kaupungin palvelut. Sitten voisi alkaa vertailla että alenevatko vanhusten vaippojen vaihdon kokonaiskustannukset vai eivät.

Tällaista, näin laajaa yksityistämistä ei liene tehty missään. Käytännön large scale testituloksia yksitystämisistä. Sellaisia vailla tässä vaan edelleenkin ollaan.

Toimituksen poiminnat